Etusivu
Ohjelmatiedot
Tekijät
Historia
Valtuustojen kokoukset
Aktiivinen
Konserttikalenteri
Kuuntele hartausohjelmia
Kuuntele lähetystä
Yhteystiedot

Ajankohtaista


Heinäkuu 2017

SU 16.7.
9.55 Sanajumalanpalvelus Alatornion kirkosta. Saarna ja liturgia Ari Kokkonen, kanttori Pertti Hurtig
Ei lähetystä Haaparannan kirkosta





KUUNTELE KÄNNYKÄLLÄ:

livetaajuus.fi/radio/radio-pro/



Löydät nyt meidät myös facebookista.
Sivut avattu 17.7.2015.

Fb:ssa on myös ajankohtaiset päivittäiset ohjelmatiedot.

Laita meille toivomuksia ja ehdotuksia, mitä haluaisit kuulla. Pyrimme toteuttamaan toiveesi.
Mikäli tiedät kiinnostavan henkilön, ehdota häntä viikon persoonaksi.
Viikon persoona -lähetykset ovat pääsääntöisesti sunnuntaisin.


Radiossa pyörii nyt jinkku, joka kuuluu aina kun muuta lähetysvirtaa ei ole.


Ole kanssamme kanavalla!

Meille voi antaa parhaiten palautetta facebookissa yksityisviestinä.



**************************************************




Mahdollisista kuunteluun liittyistä ongelmista pyydämme ilmoittamaan sähköpostiimme

info(at)radiopro.fi

Yksi uuden ohjelman ominaisuus on, että mikäli lähetysvirtaan tulee 100 sekunnin katko, niin kuuntelu pitää käynnistää uudelleen omalta koneelta.

Ohjelma taajuudella Keminmaa, Kallinkangas 92,0 MHz.


***

Radio Pro - 29 vuotta paikallisradiotoimintaa vuonna 2017

----------------------------------------------

Päivittäiset Radio Pron ohjelmatiedot löytyvät Pohjolan Sanomista.

Lisää ohjelmatietoja radiomme nettisivulta ohjelmatiedot.

© Radio Pro 2008 • web suunnittelu: www.mikkokari.com




Historia


EINO PUNKKI

Radio Provinssin historian ensimmäiset 10 vuotta

Paikallisradiotoimintaa Torniossa

Yleistä

Vuonna 1985 Suomessa käynnistynyt paikallisradiokokeilu oli enemmän seuraus radion luonteen muuttumisesta kuin uuden ula-tekniikan suomista mahdollisuuksista. Toisaalta radion tuotanto- ja lähetystekniikka oli halventunut. Silti yleisradioyhtiöiltä ei Euroopan maissa riittänyt voimavaroja paikallisradion voimakkaaseen laajentamiseen. Niinpä useimmissa Euroopan maissa 1970-ja 1980-luvuilla oli syntynyt yksityistä paikallisradiotoimintaa. Huomioitavaa on, että paikallisradio saattoi toimia monilla eri tavoilla. Italiassa syntyi 1970-luvulla lainsäädännöllisen kaaoksen tuloksena tilanne, jossa kuka tahansa saattoi perustaa radioaseman. Ruotsissa käynnistyi vuonna 1979 \\\"lädiradio\\\" (närradio), jota vastaava järjestelmä syntyi myös Tanskaan ja Norjaan. Se muistuttaa Yhdysvaltain public access -mallia. Ruotsissa aatteellisilla järjestöillä on oikeus vuokrata lähetyaikaa telelaitoksen rakentamilta lähettimiltä. Toimilupa vuokrataan valtion lähiradioneuvostolta. Näitä toimilupia oli Ruotsissa enimmillään yli tuhat. Tärkeimpänä ehtona oli se, ettei lähetyksissä saa harjoittaa mainontaa. Tästä on nykyisin luistettu.
Ruotsin heikkoutena on pidetty toiminnan sitomista yhdistyksiin ja seurakuntiin. Useimmat toimiluvan saaneet yhdistykset olivat kiinnostuneet lähinnä omista asioista tiedottamisesta. Vaikka arvostelijat syyttivät lähiradiota amatöörimäisyydestä ja todellisen tiedon puutteesta, lähetykset tavoittivat 2-5% alueensa väestöstä. 1000 kuulijaa 20000 asukkaan kunnassa on riittävä syy radiotoimintaan.

Tornio

Torniossa lähiradiotoiminta käynnistyi Haaparannan Närradio-yhdistyksen 1987 Tornion kaupungille lähettämästä kirjeestä, jossa esitettiin yhteistyötä. Tornion kaupunkihallitus nimesi toimikunnan, jonka puheenjohtajana toimi Eino Punkki ja jäseninä Maija Niska ja Seppo Kinnunen.... Toimikunnan toimesta käynnistettiin kurssitoiminta Peräpohjolan opiston kautta ja Haaparannan lähiradion Tornion lähetykset käynnistyivät kaupunginvaltuuston istunnon suoralla radioinnilla. Muutoin ohjelma-aikaa oli viikossa maanantaisin tunti 19-20. Ohjelmaa toimittivat vuorollaan vapaaehtoiset toimittajat, joille tuolloin maksettiin palkkio kulttuurilautakunnan kautta. Tekniikkaa hoiti tuolloin koululainen Mika Vanhatalo.

Perustaminen

Pian tuli tarve laajentaa toimintaa. Suomalaisen paikallisradion taustalle tarvittiin juridinen henkilö, yhdistys. Tornion paikallisradioyhdistyksen perustajajäsenet olivat: Keskustapuolueen Tornion kunnallisjärjestö, Suomi-Neuvostoliitto-seuran Tornionseudun osasto ja Työväen sivistysliiton Tornion opintojärjestö. Näin radioyhdistyksestä tuli yhdistyksien yhdistys, jolle tuli tehtäväksi toimiluvan haku valtioneuvostolta.

Paikallisradiotoimintaa Suomessa käynnistettäessä suurin osa toimiluvista myönnettiin kaupallisille asemille, jotka ovat saaneet osakseen myös pääosan huomiosta. Ei-kaupalliset paikallisradioasemat ovat jääneet vähälle huomiolle ja enimmillään on ollut voimass seitsemän ei-kaupallisen aseman toimilupaa, vaikka lupa on myönnetty kaikille ei-kaupallista lupaa hakeneille. Ei-kaupallisten paikallisradioiden suhteellisen vähäiseksi jäänyt merkitys on yllättävää ennen paikallisradiotoiminnan aloittamista käydyn keskustelun valossa. Aloitusvaiheesssa käydyssä keskustelussa paikallisradiotoimintaan kohdistui selvästi ristiriitaisia, jopa vastakkaisia odotuksia ja ei-kaupallisen radiotoiminnan puolesta esitettiin runsaasti puheenvuoroja. Yksi syy siihen että ei-kaupallinen paikallisradiotoiminta ei Suomessa saavuttanut kovinkaan suuria mittasuhteita on se, että esim ammattiyhdistysliike tai muut resusseiltaan vahvat toimijat eivät kokeneet sitä omalta osaltaan kiinnostavana. Suomi erosi tässä selvästi useista muista Euroopan maista. Toinen syy oli Yleisradion monopolia vastaan suuntautunut kritiikki, joka purkautui kaupallisten paikallisradioiden käynnistyessä. Ne saavuttivat yleisön suosion ja kanavoivat tyytymättömyyden. Kolmas tekijä oli yksikertaisesti se, että ei kaupallisille paikallisradioille ei ollut tarjolla mainostuloja eikä niitä myöskään tuettu julkisista varoista. Ei-kaupallisille radioille myönnettiin toimilupia suurimpiin kaupunkeihin (Helsinki, Tampere, Turku) sekä hyvin pienille paikkakunnille (Inari,
Haapavesi, Ruovesi ja Tornio).

Jäsenyhdistykset

Tornion Paikallisradioyhdistyksen jäseniksi liittyi heti alussa n. 40 paikallista yhdistystä. Jäsenistössä ovat edustettuina poliittiset puolueet ja eri tyyppiset kulttuurijärjestöt ja ammattikunnat. Päätäntävaltaa ovat vuosikokouksessa käyttäneet vain muutamat jäsenet.

Toimilupa

Tornion Paikallisradioyhdistyksen saatua valtioneuvostolta paikallisradioluvan 4.5.1989 edistyi aseman rakentaminen seuraavasti. Tornion kaupungilta haettiin määrärahaa 1990 talousarvioon radioaseman lähetinlaitteiston ja linjakustannusten sekä ohjelmien tekoa ja
lähettämistä varten tarvittavien studiokalusteiden rahoittamiseksi 150 000 markkaa. Vastineeksi yhdistys tarjosi kaupungille maksutonta ohjelma-aikaa kaupungin tiedotustoimintaan 100 tuntia vuodessa. Kaupungin valtuusto hyväksyi määrärahan neljälle vuodelle jaettuna, jolloin kalusto hankittiin leasing -rahoituksella. Studio rakennettin Länsi-Pohjan ammattioppilaitoksen sähkötalon tiloihin. Vuokran vastikkeeksi radio sitoutui luovuttamaan 50 tuntia vuosittain ohjelma-aikaa oppilaitoksen koulutustarpeisiin.

Tekniikka

Radioasemaan perustettaessa lähetin sijoitettiin Tornion kaupungin Torpin vesitorniin. 100W:n teho ei kuitenkaan riittänyt Tornion kaupungin pohjoisosiin. Siksi Karungin Huruvaaraan Länsi-Lapin ammattioppilaitos hankki 1000 w: lähettimen

Studiolaitteisto

Studio rakennettiin Länsi-Pohjan ammattioppilaitoksen sähköosastorakennuksen kolmanteen kerrokseen. Vaihtoehtona oli ollut entisen Alatornion kunnantoimiston rakennuksen pohjoisosan huoneisto Kivirannalla.

Myöhemmin viestintäalan koulutuksen alettua Torniossa oppilaitos käytti yhdistyksen kalustoa radiotoiminnan opetuskalustona siihen saakka kun koulutuksen laajennuttua yhdistys muutti studion kaupungin kiinteistöön Åströmmin kartanon sivurakennukseen. Lähetykset voidaan hoitaa kiinteistökohtaisten linjojen kautta myös Länsi-Lapin ammatti-oppilaitokselta(instituutti) kaupungintalolta, Alatornion ja Tornion kirkoista sekä nyttemmin myös Tornion Rauhanyhdistyksen tiloista Putaalta. Länsi-Lapin ammatti-instituutti on nyt rakentanut uuden digitaalisen studion. Myös internetin lähetykset ovat osa koulutusradion toimintaa.

Henkilöstö

Radio Provinssin käytännön toimia on hoidettu kansalaisradion osalta erittäin pienin henkilöresurssein ilman vakinaista henkilökuntaa. Avustajia on sen sijaan vilkkaimpana toiminta-aikana ollut runsaasti. Toimintaan on vuosikymmenen aikana osallistunut n 150 henkeä. Tässä luvussa eivät ole Länsi-Lapin ammatti-oppilaitoksen viestintäkoulutuksen, Peräpohjolan opiston nuorisotoiminnan ohjaajakoulutuksen eivätkä myöskään Koulukanavan ja Nuorisokanavan tekoon osallistuneet. Tornion työvöimatoimisto on ohjannut alalle aikovia nuoria harjoittelijoiksi Radio Provinssiin. Tästä erityinen kiitos Raili Paasikerolle.

Ohjelmatoiminta

Ohjelmatoiminta Radio Provinssissa alkoi 10.12.89. Ohjelmatoimikunta toimi Kai Heikkilän johdolla aktiivisesti. Kaupunginvaltuuston istunnot radioitiin suorana lähetyksenä säännöllisesti. Alussa valtuutetuilla into esiintyä laajemmalle yleisölle aiheutti ylilyöntejä. Kuuntelijoina olevat lähisukulaiset nopeasti kritiikillään kouluttivat liian innostuneet
valtuutetut.

Yhteistoiminta Ylen kanssa

Yleisradion Lapin Radiosta yhdistys sai ohjelma-aikaa joka toinen viikko 1/2 tuntia. Yhdistyksen ohjelma-avustaja toteuttivat kukin vuorollaan makasiini-tyypisen Tornio-aiheisen ohjelman.

Nuorisokanava Hertzilä

Nuorisolautakunta perusti vuonna 1990 Tuomo Ylipartasen aloitteesta maassa ainutlaatuisen nuorisokanava Herzilän. Toimitussihteeriksi lautakunta nimesi Markku Lukkariniemen. Kanavalla toimii edelleen ja sillä on oma uskollinen kuulijakuntansa.

Samoihin aikoihin aloitti myös Koulukanava. Tämä Tornion koulujen vuorollaan toimittama ohjelma toimi muutaman vuoden Heikki Tuppuraisen johdolla.

Vekara Provinssi

Myös päiväkodit saivat oman ohjelmansa. Tiettävästi Vekara Provinssia kuunneltiin säännöllisesti koko alueen päiväkodeissa. 3-6 vuotiaiden lasten toimittama ohjelma tempasi mukaansa myös mummit ja ukit ja kotien päivähoitolapset hoitajineen.

Kypsän iän kerho

Saara-Liisa Sirniön toimittama varttuneemmalle väelle suunnattu ohjelma löysi aiheensa eläkeläisten kiinnostuskohteista. Myös historiaan jo siirtyneet tapahtumat kiinnostivat paikkakuntalaisten kertomina monia kuuntelijoita.

Sukkelasti sunnuntaisin

Outokummulla työnjohtajana toimiva Pasi Hakala toteutti huumoripitoista sunnuntai-iltapäivän kaksituntista ohjelmaansa vuosia. Hänen harrastajanäyttelijäkykynsä toivat ohjelmaan oman sävyn.

Tietokilpailu

Laila Rautajoki Tornio-aiheisilla kysymyksillään saavutti monet Torniolaiset ja heidät palkittiin pienillä paikallisten liikkeiden lahjoituksilla.

Kirkkoradio

Tornion seurakuntien jumalanpalvelusten radiointi aiheutti aluksi pelkoa siitä, etteivät seurakuntalaiset tulisi varsinaisiin jumalanpalveluksiin. Radioinnit ovat vuosien kuluessa laajentuneet joka sunnuntaisiksi. Alkuun myös kirkkovaltuuston kokoukset radioitiin suorina.
Seurakuntien makasiiniohjelmia toimittivat muutamia vuosia Aini Haahti ja Rauni Pennanen.
Oma nuoriso-ohjelma Gospellit auki löysi pian kuulijakuntansa nuorten joukosta.

Myös muut hengelliset yhteisöt ovat vuosikymmenen aikana sunnuntai-iltapäivisin saaneet sanomilleen ohjelma-ajan. Näistä nyt muutaman vuoden ajan mukana ollut Tornion Rauhanyhdistys on radioinut suviseurat eri puolilta Suomea Kemi-Tornio -alueelle. Viime kesänä jopa Netin kautta eri puolille maailmaa. Tornion Helluntaiseurakunta on alusta alkaen toimittanut omaa seurakuntaohjelmaansa.

Kirjakahvila

Kirjakahvila toimi vuosia kirjastonjohtaja Sanni Pajari-Sariolan toimittamana. Uusien kirjojen esittely ja kirjatietouden syventäminen löysi oman kiitollisen kuuntelijajoukkonsa.

Valtakunnallinen epäkaupallisten radioiden paikallisradioseminaari pidetiin Torniossa 22.3.1991.

Kesäradio

Ensimmäinen kesäradio toteutettiin vuonna 1994 kesä-heinäkuun aikana Länsi-Lapin ammattioppilaitoksen yhteistyönä. Opetushallitus antoi toimintaan kesätyöpaja-avustuksen.
Lähetysformaatti oli matkailupainotteinen kesäradio ja paikallisradiomainen ohjelmavirta. Toteutuksesta vastasi silloinen radiotyön opettaja Juha Peltoperä ja tuottajina toimivat opiskelijat Aarne Ormio ja Vesa Keränen. Toiminnan lopussa suoritetussa tutkimuksessa todettiin, että 36% kuuluvuusalueen väestöstä oli kuunnellut kesäradiota. Vastanneista valtaosa oli tyytyväisiä radion ohjelmasisältöön. Yksityiskohtana on mainittava kesäradion aikana toteutettu kohdennetun radion idea. Torniossa oli lentopallon massatapahtuma Power Cup. Vanhoillislaestadiolaisten suviseurat radioitiin alueelle. Tornion
maaseutu- ja yritysnäyttelyn radioinnin kuuntelijapalautteen mukaan ohjelma oli aika-ajoin jopa kattavampaa kuin Yle-kanavan tarjonta. Kesäradio rahoitettiin kuntien, opetushallituksen avustusten ja pienen mainosmyynnin avulla. Kesäradio on toiminut vuosittain vaihtelevasti. Pienimuotoiset avustukset eivät ole riittäneet laajamuotoiseen toimintaan. Kesällä 2000 kesäradio toimi opiskelijoiden harjoitteluproduktiona. Toimintaa ohjasivat päätoimittajana toimiva radiotyön lehtori Maija Lauri ja tuottajana medianomiopiskelija Tommi Piirainen.

Radion alkuaikojen kuin myös Keskikadun toimipisteen studion rakentamisen ja tekniikan opastajana ja avainhenkilönä on ollut Heikki Lunki. Heikki on hoitanut myös kapunginvaltuuston istuntojen ja aikaisemmin jumalanpalvelusten radioinnit. Aamu Heikin seurassa lauantaisin on yli kymmenen vuoden tuonut kunnalliset päätökset aamuvirkuille ja taitaa lähennellä sataa niiden henkilöiden lukumäärä, joita Heikki on ohjelmissaan jututtanut omalla verkkaisella tutuksi tulleella tyylillään metsästyksestä, kalastuksesta ja paikalliseen
historiaan liittyvistä muisteluksista rajan molemmin puolin.

Radion ohjelmatoiminnalle on oman panoksensa tuonut alusta lähtien Länsi-Lapin oppilaitoksen nytemmin ammatti-instituutin radioalan opetuksen tuottama ohjelma. Aluksi ohjelmaa oli yhtenä päivänä viikossa. Ohjelma-aika on vähitellen laajentunut joka päiväiseksi.
Vuonna 1995 oppilaitos haki valtioneuvostolta omaa toimilupaa. Vuonna 1999 toimilupa myönnettiin Ylitorniolle ja Posiolle. Tänään oppilaitoksen ohjelmat ovat vielä Radio Provinssin ohjelmaa RadioAktiivisen nimellä.

Talous

Niinkuin vapaaehtoisissa yhdistyksissä yleensä talous ongelma. Alussa merkittävin tukija oli Tornion kaupunki. Kaupunki hankki kaluston ja edelleen on luovuttanut tilan yhdistyksen käyttöön. Muutoin radiotoiminta on yksi muiden yhdistysten rinnalla samassa asemassa.
Tornion seurakunnat ja Tornion kaupunki maksavat omasta radiotoiminnastaan Radio Provinssissa suhteellisesti suurimman osan. Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä omistaa yhden lähettimen, joka on kaikkien käytössä. Muita vastineita teosto- ja gramex-maksujen lisäksi ei yhtymä suorita. Jäsenjärjestöistä neljäsosa maksaa jäsenmaksunsa säännöllisesti.

Tulevaisuus

Radiotoiminnassa on meneillään uusi vaihe siirryttäessä teknisesti analogisesta digitaaliseen tekniikkaan. Tekniikka on kuitenkin helpoin osa. Sitä saa rahalla. Silloin kun sitä on.
Radio on ainoa media joka edelleen saavuttaa lähes kaikki kansalaiset. Asiallisesti se on kuitenkin valtakunnallistunut. Kansalainen ei saa tänään paikallisella tasolla tarvittavaa tietoa. Siksi tarvitaan kansalaisjournalismia. Tänään ei taida uskaltaa puhua tutkivasta journalismista kun työntekijät yrityksissä, tiedotusvälineissä ja jopa oppilaitoksissakin pelkäävät työpaikkansa puolesta.

Voisiko silti Kemi-Tornion alueelle syntyä paikallisten oppilaitosten yhteistoiminnallinen, paikallisjournalismin periaatteella toimiva mediakeskus, joka toimittaisi paikallista lehteä, radioasemaa, ja paikallis-tv:tä ja vielä väittäisi tietoa alueen ulkopuolelle siitä, että täällä kannattaa asua ja yrittää.